Ahdin tarina

”Me oltiin aika kovia kundeja”

Ahti syntyi Simpeleellä ja on urheillut koko ikänsä. ”Se alkoi, kun olin pieni poika. Pelasin jalkapalloa, lentopalloa ja koripalloa, suunnistusta sekä harrastin yleisurheilua. Olin monessa mukana.” Yleisurheilusta tuli kuitenkin päälaji. Ahdin isä oli aina pitänyt urheilusta ja kannusti lapsiakin siihen. Myös sisarukset ja kaveripiiri harrastivat liikuntaa.

Erityisesti jalkapallo on kuulunut Ahdin lempilajeihin. Hänen työpaikallaan Yhtyneissä paperitehtaissa oli useita tehtaita eri paikkakunnilla. Niiden välillä käytiin jalkapallo-otteluita. Vuonna -60 Simpele voitti Tervasaaren numeroin 2-0 ja Ahti keskushyökkääjänä teki molemmat maalit. Tervasaaren joukkueessa pelasi kahdeksan Valkeakosken Hakan maajoukkuepelaajaa. ”Simpele oli kaikkein pienin paikkakunta ja me oltiin aika kovia kundeja”, naurahtaa Ahti. ”Lisäksi työpaikalla kannustettiin ja toivottiin työntekijöillä olevan joku urheiluharrastus. Tästä sai moni liikkumisen kipinän.

Myös yleisurheilulajit kuuluivat Ahdin elämään; aitajuoksua, 400:n ja 1500 metrin juoksu, kymmenottelu ja korkeushyppy. Sen tulos vuodelta -66 oli 186cm kierähtäen ja vauhtia sai ottaa. Lusikoita, lautasia ja pokaaleja on paljon vielä kotona tallella, suurin osa hopeisia. Valokuvia katsellessa Ahti erottuu niistä joukon pisimpänä.

Korkeushypyn Ahti kertoo olleen suosikkilaji ja se sujuikin melko vähällä harjoittelulla: harjoittelu oli mukavaa ja suurin osa elämää. Joukkueurheilu on kuitenkin aina vedonnut, koska porukka vetää mukanaan. Kavereita on tullut urheilun parista useita. Itse kilpailutilanteet jännittivät vain vähän. Mitä isompi kilpailu, sitä enempi vaadittiin. Ahti kertoo olleensa kuitenkin kylmähermoinen tyyppi.
Urheilullisuuteen kertoo Ahdin puoliso Kaarinakin ihastuneensa. Helsinkiin muuton jälkeen jalkapalloharrastus jatkui, mutta kun tuli perhettä niin yleisurheilu jäi. Jalkapallossa tulleiden loukkaantumisten jälkeen Ahti alkoi keilaamaan. Hän myös valmensi työpaikan keilausporukkaa. Tämän jälkeen tuli golf. Urheiluhulluksi Ahti itseään kuvaileekin. Koko perhe oli urheilullinen, yhteistä aikaa vietettiin hiihtoretkillä. Kiinnostus liikkumiseen siirtyi myös lapsiin. ”Tiedettiin aina, missä ne kulkee. Tunsimme olomme urheilukilpailuissa kotoisaksi, mutta sitten jossain konsertissa mietittiin, että kuinka täällä nyt ollaankaan.” Nykyään aika sujuu lastenlasten urheilukilpailuissa ja kisoja seuratessa.