Muistin toiminta

Muistia tarvitaan kaiken aikaa. Muistin toiminta on laaja kokonaisuus, joka voidaan jakaa useaan toiminnalliseen osaan.

Yleisin tapa hahmottaa muistin rakennetta ja ymmärtää sen toimintaa on erottaa toisistaan hetkellinen aistimuisti, lyhytkestoinen työmuisti ja pitkäkestoinen säilömuisti.

• Aistimuisti tuo aivoihin tietoutta aistien kautta, kuten näkö-, kuulo- ja kosketusaistit. Aistimuisti on osa tajuntaa, vaikkei sitä useinkaan tiedosta. Vasta kun tieto kulkeutuu työstettäväksi työmuistiin, aistien vastaanottamaa tietoa ajatellaan aktiivisesti.
• Työmuisti pitää asioita mielessä vain muutamia sekunteja. Työmuisti toimii, kun esimerkiksi puhelinnumero tarkistetaan luettelosta ja pidetään mielessä sen näppäilyyn saakka.
• Säilömuisti jakaantuu tosiasioita sisällään pitävään semanttiseen muistiin ja tarinoita ja elämyksiä sisältävään tapahtuma- eli episodiseen muistiin. Säilömuistissa on myös taitomuisti, johon tallennetaan opitut taidot, kuten pyörällä ajaminen.

Säilömuisti on rajaton varasto. Sinne siis voidaan tallentaa loputtomasti tietoa ja kokemuksia, jotka voimme muistaa koko elinikämme, vaikka toki matkan varrella myös paljon unohtuu.

Säilömuistin toimintaa voidaan selittää mieleen painamisen, mielessä säilyttämisen ja mieleen palauttamisen kolmijaolla. Muisti on tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmin opittuja ja koettuja asioita sekä opitaan uutta. Jotta ylipäätään voidaan muistaa mitään, on työmuistissa käsitelty tieto painettava säilömuistiin, jossa se säilyy, kunnes se palautetaan mieleen eli takaisin työmuistin työstettäväksi.

Lähde: Muistiliitto

Jokaisen muisti on yksilöllinen

Itselle merkityksellisiä asioita ihminen muistaa pääsääntöisesti parhaiten. Tapahtumat, joihin liittyy voimakkaita tunteita, pysyvät muistissamme pitkään. Jokaisen muisti on yksilöllinen, ja siksi esimerkiksi sisarukset voivat muistaa saman tapahtuman lapsuudestaan eri tavoin. Tapahtumien kertaaminen ja muistelu tekee muistoista vahvempia. Muisteleminen on muistille hyväksi. 

Myöskin tarkkaavaisuus ja motivaatio vaikuttavat paljon siihen, miten asiat jäävät mieleen. Oikotietä oppimiseen ei ole, vaan totuus löytyy vanhasta sanonnasta: kertaus on opintojen äiti.

Kaikkea ei voi eikä tarvitse muistaa

Unohtaminen on osa muistin normaalia toimintaa. Mieleen painamista on saattanut häiritä keskittymisen herpaantuminen, useat samanaikaiset tehtävät tai yksinkertaisesti mielenkiinnon puute. Jos ajatus harhailee, ei mieleen painamista tapahdu.

Iän myötä jokaisen muistissa tapahtuu muutoksia. Mieleenpainaminen vaatii ehkä enemmän aikaa ja keskittymistä, nimimuisti saattaa heiketä ja ympäristön häiriötekijät häiritsevät aikaisempaa enemmän.  

Tärkeät tiedot kuten läheisten nimet, tärkeät muistot ja opitut taidot pysyvät yleensä mielessä ponnistelematta. 

Mikäli unohtelu hankaloittaa arkielämää ja se on lisääntynyt selkeästi entiseen verrattuna, on aika tutkia, mistä unohtelu johtuu.