Kuulo on yksi aisteistamme ja sen avulla havainnoimme ympäristön tapahtumia ja ääniä. Kuulon avulla reagoimme ääniin ja osaamme toimia äänien tuoman viestin vaatimalla tavalla. Kuten kuulo, niin myös muistin toiminta vaikuttaa meidän jokapäiväiseen elämäämme. Muistin avulla arki sujuu ja pystymme toimimaan eri tilanteissa. Kuuleminen ja muistaminen yhdistyvät aistimuistissa yhdessä muiden aistien kanssa, tuoden tietoa ympärillämme tapahtuvista asioista. Aistimuisti on suurimmaksi osaksi tiedostamatonta tiedon vastaanottamista ja esimerkiksi se mitä kuulemme, muuttuu aivoissa vasta työmuistissa merkitykselliseksi.
Ikäkuulo on yksi yleisimmistä kuulovammojen aiheuttajista ja se koskettaa yli kahta kolmas osaa yli 75-vuotiaista. Ikäkuulo on hitaasti etenevä, symmetrinen kuulovamma, jossa korkeiden äänien kuulemisessa on ensimmäiseksi haasteita. Useimmiten on vaikea havainnoida erilaisia hälytysääniä; ovikelloa, puhelimen soittoääntä, palovaroitinta jne. Myös keskustelutilanteet hankaloituvat, kun sanoista selvän saanti vaikeutuu. Monesti myös sosiaalinen elämä kaventuu ja kynnys lähteä tapahtumiin ja tilanteisiin, joissa joutuu pinnistelemään kuullakseen mitä puhutaan väsyttää ja siksi jää mieluummin kotiin. Korkeiden äänien hävitessä häviää ensimmäiseksi ns. soinnuttomat konsonantit K, T, P, S ja H. Tällöin henkilön on vaikea saada selvää sanoista esimerkiksi Matti vai Tappi vai Pappi. Kun osa keskustelusta puuttuu tai jää epäselväksi tai kuullaan väärin on keskustelussa vaikea pysyä mukana ja keskustelutilanteet voidaan kokea hankalaksi.
Heikentyneen kuulon ja heikentyneen muistin yhteyksistä on viime aikoina noussut tutkimuksissa esiin paljon yhteneväisyyksiä. Ensimmäinen teoria yhteneväisyyksille on, että heikentyneellä kuulolla ja heikentyneellä muistilla on yksi vielä tunnistamaton yhteinen yhdistävä tekijä, joka mahdollisesti liittyisi hermoston tai verisuoniston toimintaan. Toisen teorian mukaan puhutaan kognitiivisen kuorman teoriasta, joka tarkoittaa, että jokaisella meillä on rajallinen kapasiteetti tiedonkäsittelylle eli kognitiivisille toiminnoille. Ja jos kaikki tiedonkäsittelyyn käytettävissä oleva kapasiteetti menee pelkästään siihen, että keskittyy ja pinnistelee mitä kuulee ja mitä puhutaan, niin ei enää pysty tallentamaan pitkäkestoiseen muistiin sitä kuultua asiaa tai sitä keskustelua, jota käytiin. Kolmannen teorian mukaan, kun ei kuule kunnolla niin ei myöskään ole mitään mitä tallentaa sinne pitkäkestoiseen muistiin eikä näin ollen ole mitään muistettavaa. Tämä teoria on sensorisen debrivaation teoria. Ja kaikki nämä teoriat nojaavat siis siihen, että heikentynyttä kuuloa eikä muistisairautta hoideta eikä kuntouteta lainkaan.
Kuulon kuntoutuksessa ensisijaisen tärkeää on huolehtia kuulokojeen päivittäisestä käytöstä, vaikkakin olisi yksin kotona eikä koe sitä tarvitsevansa. Aivot tarvitsevat kuulokojeen kautta tulevaa ääntä joka päivä pysyäkseen mukana ja ymmärtääkseen mihin ääniin tulee reagoida ja mihin ei. Jos ei vielä ole kuulokojetta ja huomaa kuulonsa heikentyneet ja joutuvansa pinnistelemään eri tilanteissa kuullakseen, tulee käydä kuulon tutkimuksissa ja sitä kautta lähteä hankkimaan kuulokojetta ja muita mahdollisia kuulon apuvälineitä.
Muistin huollossa tärkeintä on käyttää ja haastaa aivoja eri tavoilla päivittäin. Aivot eivät kulu käyttämällä vaan päinvastoin mitä enemmän niitä käyttää sitä paremmin ne voivat. Usein sanotaan, että aivosoluja ei enää synny syntymän jälkeen, ja tämä on totta, mutta aivosolujen välisiä hermoyhteyksiä ja aivopuoliskojen välisiä hermoyhteyksiä syntyy jatkuvasti, osa vahvistuu, osa heikkenee ja uusia yhteyksiä syntyy ja tämän vuoksi meillä on mahdollisuus oppia ihan elämän loppuun asti.
Internetistä löytyy erilaisia harjoitteita, joilla voi harjoittaa muistia ja kuuloa niin yhdessä kuin erikseen. Kuulon ja muistin toiminnan mahdollistavat aivojen osat eivät kulu käytössä, mutta on kuitenkin hyvä muistaa, että aivojen aktivointi ja käyttö väsyttää, joten tasapainoisella harjoittelun ja levon yhdistämisellä saa parhaimmat tulokset.
Aiheesta lisää: Muistiliitto; https://www.muistiliitto.fi/fi/aivot-ja-muisti/muistin-toiminta
Muistipuisto; https://www.muistipuisto.fi/
Kuuloliito; https://www.kuuloliitto.fi/ikakuulo/
https://www.kuuloliitto.fi/kuulo-ja-muisti/
https://www.kuuloliitto.fi/teorioita-kuulon-ja-muistin-yhteydesta/
Kuulorata: http://www.outloud.fi/kuulorata.html ja sovelluskaupat GooglePlay ja App Store
Kirjoittanut muistiohjaaja Johanna Juola Uudenmaan Muistiluotsilta.
