Aurinkoisena perjantaina pääsin haastattelemaan Karia. Kari sai Alzheimer-diagnoosin Espoossa, vuonna 2021, ollessaan iältään muutaman vuoden yli 60.
Kari kuvailee itseään monitoimimieheksi, ja paljon hän onkin tehnyt kaikenlaista: Töitä Kari on tehnyt matkailualalla hotelliketjuissa eri kohteissa ravintola- ja myyntipäällikkönä sekä yrittäjänä omassa pienhotellissa. Sivutoimenaan hän teki paljon safarimatkoja Venäjälle Karjalan alueelle sen avauduttua 90-luvulla, josta on jäänyt myös hyviä muistoja. Hän on konsultoinut sittemmin 2000-luvulla paljon yrityksiä ja kouluttanut niiden henkilökuntaa sekä on ollut tukemassa erilaisia ryhmiä ja henkilöitä, kuten nuoria yrittäjiä Yrittäjäopiston valmentajana. Hän on asunut elämänsä aikana monenmoisilla paikkakunnilla, kuten Kuopiossa, Joensuussa ja Kajaanissa. Tällä hetkellä Kari tekee muistelmia omasta elämästään. Muistelmat lähtevät liikkeelle jo lapsuudesta jatkuen pikkuhiljaa tähän päivään, joka auttaa paljon myös muistin pelaamiseen. Kari on hyvin tyytyväinen siihen, että on päässyt elämässään auttamaan muita ihmisiä, kuten yrittäjiä, ja se on hänelle tärkeää. Lisäksi erityisen tärkeä asia elämässä on perhe, lapset ja lapsenlapset. Lapsenlapsia onkin siunaantunut jo kahdeksan kappaletta ja näiden kanssa on mukava viettää aikaa ulkoillen ja pelaillen pelejä kun hän perheineen muutti viitisen vuotta sitten Espooseen.
Karin äidillä on myös Alzheimerin tauti, tosin äidillä se todettiin vanhempana. Myös isoäidillä oli kyseinen muistisairaus. Kari kertoo, että hän on tiedostanut jo pidemmän aikaa, että myös hän saattaa joskus sairastua muistisairauteen. Kun diagnoosi sitten tuli, oli hän henkisesti jokseenkin valmistautunut siihen. Tietysti muistisairausdiagnoosi herättää silti ajatuksia, kuten ”Miksi juuri minulle?”.
Karin mukaan ensimmäiset oireet liittyivät unohteluun ja siihen, että hän toisteli asioita useamman kerran. Kari mainitsee, että kaikkea hän ei sairauden vuoksi huomannut itse, mutta kun vaimo mainitsi asiasta, hän lähti matalalla kynnyksellä muistitesteihin: Onneksi lähti. Espoon Jorvissa oli hyvä lääkäri, jonka kanssa käytiin asioita läpi diagnoosin saamisen myötä. Melko pian tämän jälkeen Kari huomasi lehdessä mainoksen Alzheimer-lääketesteistä varhaisvaiheen muistisairaille, joihin hän halusi myös mukaan – ja pääsikin. Hän kokee, että myös tästä prosessista on ollut hyötyä muistisairauden sekä tiedonsaannin kannalta.
Kari kokee, että hän sai kyllä tietoa sairauteen liittyen ja osittain apua oli myös siitä, että hän on seurannut sairautta sivusta äidin osalta. Äiti ja isä ovat asuneet yhdessä tuetun asumisen piirissä omassa vuokra-asunnossa, mutta äiti siirtyi vastikään ympärivuorokautiseen hoivakotiin. Kari mainitsee tietävänsä, että kaikilla vastasairastuneilla ei ole samaa tilannetta ja tietoutta kuin hänellä ja olisikin tärkeää, että tietoa muistisairaudesta saisi jo hyvissä ajoin diagnoosin saatua.
Karille suuri tuki on ollut perheestä, lapsista ja lapsenlapsista, joiden kanssa tulee touhuttua kaikenlaista. Lisäksi hänellä on jo kouluajoilta jääneitä ystävyyssuhteita. Ystävät ovat tukena myös tässä elämäntilanteessa. Kari mainitsee, että hänellä ei ole ystäviltä mitään salattavaa sairauteen liittyen ja hän on halunnut olla alusta asti avoin asian kanssa. Ystävät tietävät tilanteesta, mutta heidän kanssaan voi puuhata kaikenlaista muuta. Kari on muutenkin hyvin avoin henkilö ja kokee, että se on ollut avuksi myös sairauden kanssa elämisessä. Myös lapsenlapsille hän on kertonut avoimesti sairaudesta sekä sen tuomista ilmiöistä, kuten asioiden toistamisesta. Lapsenlapset ovat luontevasti mukana tilanteessa!
Sairaudesta huolimatta Kari elää tällä hetkellä hyvää ja omatoimista elämää: Käy kaupassa, matkustaa bussilla ja omalla autolla sekä pelaa esimerkiksi golfia. Muistilaput ja kalenterit ovat kovassa käytössä, jotta asiat pysyvät järjestyksessä. Kari kirjoittaa myös päivän aikana tapahtuneita asioita ylös, ja niihin voi sitten palata myöhemmin. Hänellä on tätä varten hankittu kalenterimainen päiväkirja.
Mitä terveisiä tai vinkkejä Karille sitten on muille muistisairauteen sairastuneille? Hän suosittelee avoimuutta oman tilanteen kanssa, sille kun ei mahda mitään. Hän suosittelee myös vertaistukiryhmiä. Kari itse on ollut Uudenmaan Muistiluotsin työikäisten Tenkkapoo-ryhmässä. Siellä on ollut mukavaa. Lisäksi hän on ollut otettu, kun on päässyt yhdistyksen kautta mukaan Muistiaktiiveihin. ”Muistiaktiiveissa on tarkoitus tehdä tulevaisuutta paremmaksi ja avoimemmaksi”, hän mainitsee. Lisäksi hän suosittelee kyllä lääketesteihin menemistä, sillä ne ovat keinoja tulevaisuuden hoitojen kehittämiseen.
Loppuun Kari sanoo vinkikseen: ”Ei sairautta kannata piilotella, se selviää kyllä muille. Mutta ei mennä tietenkään sairaus edellä, se ei määrittele kuka olet. Ei sitä siis tarvitse kaikille mainostaa.”
Kari haluaa lähettää kohtalotovereilleen voimia ja tsemppiä.
