Muistin toiminta

Muistin toiminta

Muisti voidaan karkeasti jakaa kolmeen osaan aistimuistiin, työmuistiin ja säilömuistiin. Osat täydentävät toisiaan ja niiden yhteistyöstä syntyy muistomme, tietomme ja taitomme. Aistimuisti tuo aivoillemme tietoa aistien kautta. Säilömuistissa taas on tallessa kaikki sinne tallentamamme asiat. Näiden välissä toimii työmuisti. Se on mieleenpainamisen tärkein työväline ja samalla muistin pullon kaula, koska työmuisti pystyy työstämään samanaikaisesti vain muutamaa asiaa.

Muistamisen tärkein vaihe on mieleenpainaminen, joka tapahtuu työmuistissa. Se, jääkö jokin asia mieleemme, riippuu siitä keskitymmekö asiaan, olemmeko tarkkaavaisia, virkeitä ja onko meillä motivaatiota asian muistamiseen. Mitä enemmän asiaa työstetään työmuistissa, sen varmemmin se jää muistiin ja sitä helpommin tieto on säilömuistista haettavissa uudelleen käyttöön. 
Muistin toiminnasta voit lukea lisää Muistiliiton nettisivuilta täältä. 

 
Miksi ystäväni muistaa paremmin kuin minä?

Jokaisen muisti on yksilöllinen. Saattaa olla, että ystävän kanssa tapahtumaa muistellessa toinen muistaa yksityiskohtia paljon toista paremmin. Tämä johtuu siitä, että toinen yksinkertaisesti on keskittynyt ja painanut mieleensä tapahtuman tarkemmin. Ehkä tapatuma sillä hetkellä on toiselle ollut merkityksellisempi, hänen mahdollisuutensa keskittyä parempi tai hän on kerrannut tapahtumia jälkikäteen enemmän. Itselle merkityksellisiä asioita ihminen muistaa pääsääntöisesti hyvin. Tapahtumat, joihin liittyy voimakkaita tunteita, pysyvät muistissamme pitkään, ikuisestikin. Samoin yhteisten tapahtumien kertaaminen, muistelu, vahvistaa muistijälkeä ja tekee muistoista terävämpiä. Muisteleminen on muistille hyväksi. 

Tarkkaavaisuus on muistamisen edellytys ja motivaatio on tärkeä muistia ruokkiva tekijä. Kun olemme motivoituneita, olemme niin kiinnostuneita asiasta, että asiat jäävät mieleen. Silloin kun joudumme opettelemaan jonkin asian ilman omaa kiinnostusta, asia haihtuu mielestä helposti heti, kun sitä ei tarvitse käyttää. Tallessa se kuitenkin on, jos myöhemmin joudumme asiaan palaamaan ja pienen kertauksen jälkeen tieto on taas käytettävissä. 

Oikotietä oppimiseen ei ole, vaan totuus löytyy vanhasta sanonnasta: kertaus on opintojen äiti. 

 
Unohdin - voi ei!

Unohtaminen on osa muistin normaalia toimintaa. Sitä tapahtuu kaikille kaiken aikaa. Kaikkea ei voi eikä tarvitse muistaa. Useimmiten unohtunutta asiaa ei ole itse asiassa edes yritetty painaa mieleen. Mieleen painamista on saattanut häiritä keskittymisen herpaantuminen, useat samanaikaiset tehtävät tai yksinkertaisesti mielenkiinnon puute. Mieleen painaminen edellyttää keskittymistä ja asian tietoista työstämistä. Jos ajatus harhailee, ei mieleen painamista tapahdu, vaikka näennäisesti asiaa yritetäänkin opetella. 

Tärkeät tiedot kuten läheisten nimet, tärkeät muistot ja opitut taidot pysyvät yleensä mielessä ponnistelematta. 

Mikäli unohtelu hankaloittaa arkielämää ja se on lisääntynyt selkeästi entiseen verrattuna, on aika tutkia, mistä unohtelu johtuu. Lisätietoja, miten toimia, jos olet huolissasi muististasi tai läheisesi muistista, löydät täältä.