Muisti ja muistisairaudet

Muisti on monimutkainen järjestelmä, joka palvelee meitä elämämme jokaisena päivänä monella tavalla. Muistiin tallentuu kaikki oppimamme, kokemuksemme ja muistomme, joten sitä kannattaa vaalia. Muisti on kuitenkin herkkä häiriötekijöille, jotka voivat olla esimerkiksi sellaisia kuin väsymys, murheet tai kipu tai ihan vain arkisesti kiire, keskittymisen herpaantuminen tai motivaation puute. Unohtaminenkin on osa normaalia muistin toimintaa. 

 

Muistin toiminta

Vaikka aivot ovat jokaisella ihmisellä suunnilleen samanlaiset, voivat hermosolut järjestäytyä lukemattomilla eri tavoilla hermoverkoiksi riippuen siitä, miten aivoja on elämän aikana käytetty. Tämä tekee jokaisen ihmisen aivot ainutlaatuisiksi. Samalla tavalla jokaisen muisti on yksilöllinen. Jos henkilö esimerkiksi työssään joutuu opettelemaan suuren joukon nimiä kuten opettajat, hänellä todennäköisesti on keskiverto ihmistä parempi nimimuisti myös työnsä ulkopuolella. Myös persoonamme vaikuttaa muistiimme. Toiset ihmiset muistavat asioita pikkutarkemmin. Toiset taas kulkevat elämän halki "rennommin rantein" eivätkä ehkä koskaan tee yhtä yksityiskohtaisia huomioita muistin tallennettavaksi. 

LUE LISÄÄ.

 

Jokainen voi huoltaa muistiaan

Monipuolinen ruokavalio, liikunta, sosiaalinen kanssakäyminen ja aivojen aktivointi ovat muistille hyväksi. Yhtä tärkeää kuin aktivointi myös lepo on aivoille. Muista levätä, nukkua riittävästi ja liikkua luonnossa tai vaihtoehtoisesti vaikka taidenäyttelyssä. Päihteiden käyttöä on syytä rajoittaa ja tupakasta luopua kokonaan. Myös turhasta stressistä tulisi pyrkiä eroon ja nauttia elämästä tässä ja nyt. 

Nämä ovat aivoterveyden ja muistin huoltamisen perusta.

LUE LISÄÄ.

 

Milloin muististaan on syytä huolestua?

Unohtaminen on osa normaalin muistin toimintaa. Kaikkea ei voi eikä ole tarkoituskaan muistaa. Mutta mikä on sitten normaalin muistin toimintaa ja milloin pitäisi huolestua?

Karkeana nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että muistia on syytä tutkia silloin, jos arkielämä muistin ongelmien vuoksi hankaloituu. Muistin tutkiminen kannattaa senkin vuoksi, että kaikki muistin ongelmat eivät suinkaan ole etenevää muistisairautta ja mitä varhaisemmassa vaiheessa ongelmiin puututaan, sitä parempia ovat hoitotulokset. 

Muistia kannattaa tutkia, kun

  • kun muistin heikkeneminen haittaa selvästi työtä tai arkiaskareita
  • unohtaa toistuvasti muutakin kuin ihmisten nimiä
  • läheisten ihmisten nimet unohtuvat tai läheisten tunnistaminen vaikeutuu
  • itselle tärkeät esineet (lompakko, silmälasit, puhelin) ovat jatkuvasti hukassa ja niiden etsintään käytetään kohtuuttomasti aikaa
  • esineiden käyttötarkoituksen ymmärtäminen vaikeutuu
  • unohtaa toistuvasti sovittuja tapaamisia
  • talousasioiden hoitaminen on vaikeutunut
  • autolla ajaessa joutuu miettimään, mihin oli menossa
  • ei muista, miten on tullut johonkin paikkaan
  • uusien asioiden opettelu, esimerkiksi hoito-ohjeiden seuranta, on vaikeampaa kuin ennen
  • muistin ongelmia peitellään tai vähätellään
  • olet itse tai läheisesi on huolestunut muististasi
  • läheisesi huomaavat muutoksia persoonallisuudessasi

On tärkeää verrata muistin toimintaa omaan aikaisempaan tilanteeseen eikä kenenkään muun kykyyn painaa mieleensä asioita. 

Jos haluat keskustella tilanteestasi, voit soittaa alueesi muistiohjaajalle. Yhteystietoihin pääset tästä.

Lisätietoa saat Muistiliiton nettisivuilta.

LUE LISÄÄ.

Etenevät muistisairaudet

Unohtaminen on osa muistin normaalia toimintaa eikä kaikki muistamattomuus ole merkki etenevästä muistisairaudesta. Oikean diagnoosin, hoidon, lääkityksen, kuntoutuksen ja tuen saamiseksi asian tutkiminen on kuitenkin tärkeää!

Yleisimpiä eteneviä muistisairauksia ovat

  • Alzheimerin tauti
  • Verenkiertoperäinen muistisairaus
  • Lewyn kappale-tauti
  • Otsa-ohimolohkon rappeumasta johtuva muistisairaus

LUE LISÄÄ.